Sudenkuopat

Niin monet kerrat olen törmännyt sudenkuoppalaihduttajiin. En sano missään nimessä että minun tapani on se oikea eikä aina edes kovin tehokas (omalla kohdallani, todetusti muiden kohdalla kyllä..) mutta tässä muutama kamala, tuhoontuomittu esimerkki:

NÄKKILEIPÄLAIHDUTTAJA
-Tällainen on yleensä mies, joka päättää laihtua syömällä kaksi kertaa päivässä näkkileipäviipaleen tai porkkanan, olettaa että se on laihduttamista kun koko ajan on niin nälkä että silmissä sumenee. Vielä kun siihen päälle aloittaa urheilijanuran suoraan sohvanpohjalta yrittäen suorittaa ensimmäisenä liikuntapäivänä puolimatratonin. Loppuu yleensä alle viikossa.

LUULEN SYÖVÄNI TERVEELLISESTI-LAIHDUTTAJA
-Ihmistyyppi joka olettaa eikä ota selvää. Syö omasta mielestään erittäin terveellisesti ja luulee että terveellinen ruokavalio on sama asia kuin laihtuminen. Ei se ole. Pähkinät ja siemenet ovat esimerkiksi terveellisiä mutta niissä on ihan järjetön määrä kaloreita, samoin kuin aikuinen ihminen saa kerättyä jo maitotuotteista äkkiä päivän kaloritarpeen. ItalianSALAATTI ja PerunaSALAATTI eivät ole myöskään laihduttajan valintoja.

MUOTIDIEETTILAIHDUTTAJA
-En tunne KETÄÄN joka olisi pysyvästi laihtunut jollain muotidieetillä. Tunnetko sinä? Atkins oli kova sana jossain vaiheessa, kumma kyllä ne samat tyypit karppaavat tällä hetkellä ja ovat kokeilleet tässä välissä muutamaa muutakin dieettiä onnistumatta. Ja ihan takuulla ne samaiset ikilaihduttajat ovat ensimmäisenä vannomassa seuraavan uuden muotilaihdutusdieetin nimeen...




Minun mielipiteeni on se, että laihduttajan on vaan aika välttämätöntä ottaa selvää kalorimääristä. Ei ole niin olennaista tietää proteiini-ja hiilihydraattimääriä koska ainakin minulle jo kroppa kertoo kokeilun kautta mikä pitää nälkää ja mikä ei eli reippaasti hiilihydraattipitoiset tahtovat jäädä jo nälkämittarin vuoksi pois ruokalistalta.

Samoin, vaikka unissaankin osaisi kaloritaulukot kuten allekirjoittanut, olisi syytä välillä tarkistaa ruoka-annosten kokoa ja laskea vaikka viikon kalorimäärä ihan tarkistuksen vuoksi. Itse olen sanonut että en ala laskemaan kaloreita mutta todellakin joskus otan viikon jolloin lasken kalorit ihan kaikesta tarkistaakseni etten syö liikaa tai liian vähän. Ruoka-annokset helposti kasvavat isommiksi mitä kuuluisi ihan huomaamatta.

Aineenvaihdunta on kuitenkin ihan kaiken ydin. Sen tiedän hitaan aineenvaihdunnan omaavana että on ihan sama mitä syö vai syökö mitään jos ei viikkoon ole käynyt paskalla ei takuulla ole paino laskenut. Siksipä kuituja täytyy olla paljon eli ruisleipä on ykkönen. Siitä on nyt yli puoli vuotta aikaa kun olen viimeksi syönyt vaaleaa leipää.
Vatsan toimimiseen vaikuttaa ainakin minulla myös riittävä juominen, kolme litraa menee päivässä joskin kahvia ja light-colaa.

KAIKESTA mitä en ole ennen syönyt, tarkistan kalorit. Esimerkiksi muutaman kerran ostin kotiin valmiita uunikasviksia joista jopa minäkin pidin kunnes järkytyksekseni huomasin niiden sisältävän yli 200kcal/100g mikä on lisukekasviksille järkyttävä määrä. No sehän selitti miksi minäkin niistä pidin kun sisälsivät niin paljon öljyä..

Jos syön pullaa, arvatkaa kumman valitsen näistä vaaleanpunaisista herkuista?

berliininmunkin...

Vai pikkuruisen beben?

Ehdottomasti berliininmunkin vaikka sekään ei ole kalorittomasta päästä (oikeastaan en nyt valitsisi varmaan kumpaakaan mutta näin hyvänä esimerkkinä..).

Berliininmunkin kalorit noin pyöreästi 350kcal/kpl (100g)
Bebeleivoksen 500kcal/kpl (45g)

Ja bebenhän syö vaikka yhtenä suupalana!!!!!!!!!!
Miettikää tätä sudenkuoppalaihduttajat ja alkakaahan opiskella kalorimääriä!

ps. Nyt lähden kaivamaan porkkanakakkua pakastimesta kuin myös huomisia pizza-aineksia sulamaan.. Rocky Roadseja taidan tehdä myös eli odotettavissa kaloririkas huominen... Vaikka olisi jo opiskellut niin eihän se sitä tarkoita että noudattaa.. 

 *********
Tänään vaihdoin ilmanraikastimen/viilentimen kahteen vaippapakettiin. 

Tylsistymistä

Tajusin juuri että olen käynyt viimeksi jossain puoli vuotta sitten yksin tai miehen kanssa. Tai luulen käyneeni jossain silloin, en ole ihan varma enkä muista missä. Voihan se olla että olen kuvitellutkin.

Kauppareissuja ei lasketa, ne lähdetään suorittamaan suhteellisen rivakalla otteella valmis kauppalista plakkarissa eikä voi sanoa rentoutuneensa parin tunnin session jälkeen vaikka olisi kuinka saanut ostettua halpaa sisäfilettä ja siitä saattaa olla pienoinen hyvänolontunne. Ja aika harvoin kaupassakaan olen yksin tai kaksin, ainakin nuori herra on mukana jos tirriäinen jäisikin ison siskon hoidettavaksi.

Tarkoitan ihan sitä että ensin päivä tälläydytään ja sitten illalla lähdetään vaikka ensin syömään ja sitten vaikka oluelle tai leffaan. Tai jopa että mennään hotelliin yöksi. Tai risteilylle.. Viimeisin vaihtoehto alkaa tuntua jo niin utopistiselta mahdollisuudelta ettei uskalla edes haaveilla...

Ehkä on paras olla ajattelematta asiaa, pääsenhän sitten ensi syksynä töihin. Sinne ei tarvitse ottaa lapsia mukaan.

Eilisellä vaunukävelylenkillä totesin ilokseni ettei enää tarvitse puolessavälissä koulun mäkeä pysähtyä puuskuttamaan eikä otsa ole hiessä mäen päällä ja siis nyt puhutaan sellaisesta reippaalla tavalla etenemisestä. Tuplarattaat ovat suht hyvä vastus kun kumpikin natiainen istuu kyydissä (yleensä nuori herra haluaa vain kiemurrella omia, verkkaisia reittejään) , joten oletan että kuntoni on hieman parantunut ja keuhkoni alkavat olla paremmassa kunnossa.
Liikkuminen on muutenkin jo näillä keleillä ihan mukavaa kun aurinko paistaa ja asfaltti on kuivaa, pyrin joka päivä olemaan vähintään pari tuntia ulkona siis. Eli ihan turhaa minun on valittaa, joka päivä pääsen ULOS.

******
Tänään vaihdoin lankavarastoni Puuha Pete-pussilakanoihin, Puuha Peten kaivuriin ja hiuslisäkkeisiin tyttärelle. Cd-soitin vaihtui kahvipakettiin. Lisäksi pikkutirriäisen pienet vaatteet vaihtuivat seuraavaan kokoon.

Himoshoppaaja

Jotainhan täytyy tehdä jos ei kerran syö. Ja kun 20 vuoden "uran" jälkeen lopetin myös tupakoinnin pari kuukautta sitten, on ainakin tekosyytä shoppailla. Saa shoppailla ne rahat ihan surutta jotka menisivät muuten herkkuihin ja tupakkaan.

Omilta kulmilta kun ei järin tähän tarkoitukseen sopivia kauppakeskuksia satu olemaan eikä ole autoa viikolla (siis suomeksi sanottuna olen ihan jumissa täällä korvessa) niin onneksi on tämä ihanainen kone jolla saa tuhlattua rahaa jopa helpomminkin mitä kaupoissa pyöriessä.

En ole kuitenkaan kovin hyvä ostelemaan ihan uutta, lähinnä käytän rahani käytetyn ja kierrätetyn metsästämiseen. Siitä saa myös sen ilon että voi laskea kuinka paljon tulikaan säästettyä.

Minulla on lista, jonka perusteella ostan käytettyä, huhuilen myyntipalstoilta josko joku myisi tai bongailen myynti-ilmoituksista. Myyn myös itselle turhaa ja kierrätän rahat johonkin uuteen kivaan juttuun. Hyviä löytöjä on tullut tehtyä, olohuone kalustettu 83 eurolla plus kolme uutena ostettua ikean lipastoa jota en vaan saanut käytettynä. 83 euroon sisältyy verhot, puusälekaihtimet, matto, sohvasänky, kaksi nojatuolia, pikkupöytä ja lokerikko. Ja oikeastaan telkkari ja digiboksikin kun ne ihan ilmaiseksi on saatu.

Huonekaluja meille ei pahemmin enää sovi kuin että toinen sohvasänky täytyisi saada, sillä ei ole kiire joten sen nappaan kun joku sopivasti kauppaa.
Seinät ovat jo niin täynnä tauluja että seuraava projekti on niiden suhteen löytää muutaman tilalle parempi ja myydä ne tylsemmät pois.
Olohuoneen maton tarvitsen, sille ei ole muita vaihtoehtoja kuin eräs Ikean korkeanukkainen jota tuskin saan käytettynä.
Keittiöön listalla uusi mikroaaltouuni, termoskahvinkeitin ja kaikkien astioiden uusinta. Taitanee olla astiat ainakin seuraava projekti, ovat sen verran kamalassa kunnossa.

Lapsille tulee hankittua ihan koko ajan jotain vaatetta ja leluja, sitä en varmaan osaa lopettaa vaikka olisikin jo tarpeeksi näitä laatuja.

Tänään myin hyllyn joka ei mahtunut mihinkään ja pari mukia joita en ollut koskaan käyttänyt. Tilalle sain peltisiä säilytysrasioita ja ihanaiset pyyhepidikkeet. Ei huono vaihtokauppa kuten ei ollut sekään kun vaihdoin miehen "Sika-Paavon" eli jonseredin moottorisahan Remun välikausitakkiin-ja housuihin pojalle...

RöhRöh

On ihan sikapossuolo sen jälkeen kun on tunkenut itseensä tähän kellonaikaan (eli iltakuuteen) mennessä kokonaisen pizzan (kebabbia ja kanaa), neljän hengen annoksen täytekakkua, muutaman keksin ja jotain uusia juustonaksuja pari kourallista. Röyh. Arvatenkin mättöpäivä.

Taitaa mun ähkiminen loppua tähän ja loppuilta paastolla, tuntuu siltä että vatsa sanoo muuten poks.

Noista annoksista, syökö joku yhtään mitään ihan virallisten annoskokojen verran? Minen tunne ketään joka söisi? Siis tarkotan sitä jos esimerkiksi lasagnette-paketissa lukee neljälle hengelle, syökö siitä muka jonkun mielestä oikeasti neljä aikuista ihmistä? Tai jos perunalastupussissa on annoskokona 40g miksi pussissa on sitten 500g eli reilun 12 hengen satsi?
Vaikka ollaan kuinka koko perhe laikkarilla ei nuo annoskoot kyllä todellakaan ole mielestäni kuin hauskoja vitsejä..

Meillä on lauantai-aamuna myös aina punnitus, ihan siksi että sitten voi herkuttelupäivää viettää hyvällä omallatunnolla kun seuraavaan punnitukseen ehtii kuusi päivää tasoittaa.. Mulla vaaka näytti noin kilon viimeviikkoista vähemmän, miehellä kilon ja tytöllä kaksi. Tyttö on ryhtynyt ahkerasti pyöräilemään joten varmaan se nyt vaikuttaa, sekä sen tavan jokakuukautisen turvotusajan ohimeno että paino tipahti noin paljon, pariin viikkoon kun se ei ole tippunut.

Vähän mittoina:

Miehen vatsanympärys oli 1.10.2011 .......130cm

Nyt 31.3.2012 ...................98cm

Paino 1.10.2011................ 110kg

Nyt 31.3.2012.................... 83kg

Tyttären Vatsanympärys 1.1.2012 ................124cm

Nyt 31.3.2012 ..............98cm

Paino 1.1.2012............. 95kg

Nyt 31.3.2012 ..............74,4kg

Minun painoni 1.1.2012 14kg enemmän mitä nyt 31.3.2012, 1.1.2011 tähän päivään 23kg vähemmän aika tarkalleen.

Vatsanympärys 1.1.2012 18cm enemmän mitä nyt 31.3.2012

Minä en laita omaa painoani ja muita mittoja esille mihinkään eikä niitä kukaan tiedä muuta kuin pudonneina sentteinä ja kiloina.. Sen verran on vielä pudotettavaa ettei tässä nyt ihan heti tarvitse tasoitusta aloittaa..

Meidän perheen kokonaissaldo kiloissa on siis 27+20,6+23=70,6 kg

Vatsanympärystä hävinnyt 32cm+26cm+18cm=76cm

Herkuttelupäivä

Ei ole siis tosiaankaan tänään. Jossei nakkikeittoa lasketa, hyväähän se on sekin. Etenkin juustonakkeihin tehtynä jollaista tänään itselleni ja Nuorelle Miehelle tarjoilin.

Herkuttelupäivä on siinä mielessä joka päivä että pyrin pitämään huolen siitä että ruoka ei ole mitään ihan mättöä mahantäytettä vaan jotain hyvää. Lähinnä tarkoittaa perusappeiden riittävää vaihtelua ettei pääse kyllästymään.

Kuitenkin on sitten ne Herkuttelupäivät erikseen, periaatteessa joka lauantai mutta kerran viikossa sitten se raskaimman mukaan. Ns. normaali herkuttelupäivä tarkoittaa sitä että ruokana on jotain sellaista missä on kalorit kohdallaan, yleensä pizzaa, omatekoisia hampurilaisia tms. Kuitenkin siten että vähän pidetään homma hanskassa ja tää herkkuruoka korvaa vain sen tavan lämpimän aterian ja muuten eletään asiallisesti.
 Jos nyt satutaan syömässä käymään niin se on silloin Rax, siellä kun tulee mätettyä aina pääasiassa salaattipöydästä ja jää ne rasvaisemmat vähemmälle (enkä voi sitä IKINÄ ymmärtää, missään muualla en syö salaattia mutta siellä se on vain jotenkin järjettömän hyvää kuin myös ne niiden keitetyt kananmunat joita voisin ahmia tusinan!!??!!).

Sitten kun on se kerran neljässä viikossa-mättö, tarkoittaa kaikkea hyvää päivän ajaksi. Hyvää ruokaa ja siihen sitten mielitekojen mukaan jotain TODELLA herkkua tai lähinnä sellaista mitä sillä hetkellä tekee eniten mieli.
Ainoastaan omalla kohdallani on henkilökohtaisessa pannassa ihan kaikki suklaata sisältävät jutut. Suklaa on pahin addiktioni ja jos siihen sekaannun, se on menoa.. No olen pari kertaa suklaaseen sortunut, kerran meni se jaffakeksilaatikko ja suklaalevy, toisella kerralla fazerin patukka. Jollain ihme tavalla siitä suosta nousin kuitenkin.

Täytyy kyllä tunnustaa että aika heikot tulokset noista mättöpäivistä, yleensä se mitä on himoinnut ja halunnut ja kieli pitkällä odottanut ei sitten oikeasti olekaan niin hyvää. Tai sitten ei vain jaksa syödä oikein mitään. Kroppa on tottunut siihen ettei vedä pesuvadillisia ruokaa niin siitä seuraa välitön ruokakrapula jos ylettömiä yrittää ahtaa.

Hyötyliikuntaa se tämäkin

Ainakin hiki tulee kun puljaa vaatekasojen kanssa ees taas ja koettaa saada kaappeja jonkinmoiseen ojennukseen. Ei ole kyllä kovin fiksua siivota omaa vaatekaappiaan "rankalla kädellä", jäljelle jää surkea nökkönen vaatteita joista noin puolet on edelleenkin sellaisia jotka voisi hukata mutta ei voi kun täytyy jättää edes jotain ja siitä lopusta 45% yöpaitoja... Selvää on ainakin se että omistan tasan yhdet farkut joissa on pieni reikä haaroissa (ne joissa oli iso reikä raahin heittää pois) ja tasan yhden puseron jossa ei ole reikiä mutta se on kyllä jo varsin vanuneeksi pesty ja vähän laikukas. Mutta ei sitä voi pois heittää kun on ainoa.

Iso kasa neuletakkeja joita ei nyt vaan enää tule pidettyä sekä yksi jonka olen tehnyt noin viisi vuotta sitten mutta on edelleen päättelemättä ja vetoketju puuttuu. Huiveja on myös tullut tehtyä järjetön kasa ja hei-enhän mä edes käytä huiveja. Ikinä. Farkkutakki ja Bleiseri, jälkimmäinen jäänyt kokonaan käyttämättä kun en vain osaa (eikä oikein sovi lenkkareiden tai mustien työkenkien kanssa..), farkkutakkia on joskus tullut paljon pidettyä mutta en enää sitäkään osaa.

Kaappiin jäi yökkäreiden ja tuon yhden paidan ja housujen kaveriksi possupuku, vaaleanpunainen velourasu kokoa reilu 56 ja on ihan superjättimäinen mutta ai että niin mukava. Ei voi hävittää kun tulee käytettynä usein (esimerkiksi silloin kun moni muu nainen iltasella vetäisee päälleen hehkeän hepeneen miehensä iloksi, minä pukeudun possupukuun)..

Hyvä puolihan tässä on se, että oma gardegrobi ei vie turhaan tilaa. Sitä kun ei liikoja ole. Yksi lipastonlaatikko riittää hyvinkin.

Yksi syy tähän köyhään vaatevarastoon on se, että olen sen parikymmentä vuotta ajatellut että en nyt juuri viitsi sijoittaa vaatteisiin rahaa vaan ostan sitten kun olen laihtunut. Ei ole tarvinnut vielä ostaa. Sitäpaitsi isojen kokojen vaatteet ovat sikahintaisia. En ole edes käynyt varmaan koko aikuisikäni aikana edes katsomassa ns. normaalikokoisten vaatteita vaan suunnistan suorinta reittiä isojen osastolle (joka on aina siellä jossain kulman takana) enkä edes vilkuile sivuilleni. Kovin tarkkaan en edes tiedä mitä normikokoiset maksaa mutta sen tiedän että niitä saa jo esimerkiksi kirpparilta edullisesti.

Viimeisin hankintani oli pakon edessä kevättakki josta pidän kyllä ihan hirmuisesti. Kevättakkia minulla ei ole ollut vuosikausiin, ainakaan 10 vuoteen kun olen kuljeskellut jossain villatakissa pääasiassa. Menneenä talvena talvitakki oli jo roskiskunnossa mutta sitä en ostanut kun ajattelin että ensi talveksi sitten pienempi (niivvarmaan). Hirvitti tuo kevättakkiostoskin niin että kylmät väreet meni maksaessa ja olin jo pariin kertaan palauttamassa mutta mies sai minut sen kuitenkin pitämään, onneksi. Onhan tuo jo edes kokoa 50, viime keväänä se olisi ollut kokoa 56 (olin kyllä silloin raskaanakin mutta vaikka en olisikaan ollut).

Ei mitään erikoista

Meillä on todella perusperinteinen ruokavalio. Oikeastaan niin perinteinen, että yhtä ykstoikkoisesti taidettiin syödä joskus muutamat sadat vuodet taaksepäin? Ruokakaupassa kun voisi käydä viikosta ja kuukaudesta toiseen aika lailla samalla kauppalistalla.

Mutta toisaalta. Lihaa, kalaa, kanaa. Perunaa, pastaa, riisiä. Ruisleipää, jugurttia, juustoa. Eikö se sitä ole? Ehkä valmistustapaa voisi vain muuttaa rikkaammaksi. Ehkä. Mutta meillä nyt on vaan totuttu aika peruskamaan ja vielä aika köyhästi maustettuun.

Esimerkiksi tällä viikolla meillä syödään:

Ma: Jauhelihapihvit, viherpippurikastike, lohkoperunat
-pivit itse tehtyjä, kastike pussista, lohkoperunat itse tehtyjä.

Ti: Broilerin rintafile, juustokastike, pennepasta
-Kastike pussista

Ke ja To: Nakkikeitto
-Keittoa tehdessä ammennetaan sitä aina kaks päivää pötköön.

Pe: Makaronilaatikko

La: Miehen syntymäpäivä eli perunamuusi, sveitsinleikkeet, täytekakku

Su: Lohipyörykät, valkokastike, perunat

No ei se ihan niin pahalta näytä miltä kuulostaa.

Ihan hurja en ole mausteitten kanssa läträämään kun oma vatsa ei pidä mausteisesta ruuasta. Suolaakin tulee käytettyä vähän, sen huomaa siitä kun käy jossain syömässä niin tuntuu kuin olisi suolapurkki kaatunut sekaan vaikka ei se varmaan joka kerta ole niin, tottumiskysymys vain.

Meillä kerma on yhtäkuin ruokafloran kevyt&paksu, 4% rasvaa siinä on. Käytän kuin käyttäisin tavan kermaakin.
Nakit, makkara ja jauheliha ei ole ikinä mitään kevytmössöä, olen muutaman kerran kokeillut kevytversiota makkarasta ja syön ennemmin vähemmän tavallista mitä niitä karmeita vetisiä muka-makkaroita.
Kevytjauheliha on ihan kuin kumia.
Pasta on tavallista, tumma pasta on myös ihan kumia ja näyttää kammottavalta (ulkonäkö on puoli ruokaa), lasagne muuttuu kerran syödyn näköiseksi kun sen tekee tummaan pastaan.
Leipä on aina ruista, ihan vaan siksi että täyttää paremmin.
Juusto on aina 5% aamupala, mutta jos raasteena tarvitsen, se on aina tavallista. Tuorejuustot 15% rasvalla varustettuja, kevyemmät menee kammottaviksi.
Itse en käytä margariinia mutta muut kevytbeceliä. Voi on aina voita eikä sitä mikään voita, pottumuusissa on juuri sitä.
Leivän päälle kinkkua.
Itse en voi juoda maitoa, muut juo rasvatonta. Paitsi riisipuuroon kevyttä.
Jugurtti on sokeriton&rasvaton.

HALUAISIN osata kokkailla kaikkia hienoja ruokia joiden ohjeita kuolaan netissä. Ja ei se varmaan osaamisesta niinkään ole kiinni mutta ajasta ja rahasta. Joskus laskeskellut että pelkästään jonkin määrätyn ruuan mausteiden ostaminen maksaisi kiitettävästi kun oma valikoima koostuu noin viidestä mausteesta. Ja täytyisi perehtyä, nykyiset keitoksethan syntyy vaikka silmät kiinni.